Talven selka kay jo kumaraa, maalis huhdiksi kallistuu
Routainen ruotokin jo sulamaan, valoa vasten luhistuu
Saapuu lumen jalkeen linnut etelan, kunnaille vehreytta laulamaan
ja viimein tuntuu etta selatan hartiat huolten lattiaan
Mut kuolen tai en
on kaipuun maara tasainen
Oksain haaraan nousee pesat kottarain, vihreys torppaa suojaamaan
vaan miks sailyy juonteet otsallain, ei kay hymy kuoppaa kaivamaan
Kuolen tai en
on kaipuun maara tasainen